Sivut

maanantai 29. lokakuuta 2012

Hullu, hullumpi, BodyCombat

Minulla on Combatiin jokseenkin viha-rakkaus -suhde. Keväällä ja kesällä kävin useammankin kerran mutta syksyllä se jäi kokonaan. Combat on sen verran rankka laji etten olisi sitä jaksanut Superdieetillä ollessani (tosin silloin nyt ei meinannut jaksaa paljon muutakaan), nyt ei vaan ole tullut käytyä. Paitsi tänään sitten.

Totesin tunnin jälkeen, että "Hei minä olen Marnie, ja minulla on aineenvaihdunta!". Suorastaan valuin hikeä, sitä tippui pisaroina pitkin mattoa vatsabiisissä. Ja tämä on oikeasti aika harvinaista, kun aineenvaihdunta on Tanita-mittauksen mukaan näin kolmekymppisenä viisikymppisen tasolla... Hämmästyttävää kyllä, en meinannut kovin pahasti kuolla sinne tunnille, vaikka joka ikinen kerta kun tunnille menen, hoen itselleni että olen ihan hullu kun tällaiseen lähden vapaaehtoisesti. Oikeasti luulin että vielä olisi pari rankinta biisiä jäljellä kun vetäjä komensikin lenkille ja mattoja hakemaan. Melkoinen voittaja-fiilis!

Kokeilin viikonloppuna Zumba toningia, eli käytännössä zumbaa käsipainoilla. Tunnin ohjaajasta ei ottanut ihan selvää oliko hän ärsyttävä vai mahtava, loppujen lopuksi päädyin siihen että hän oli aivan mahtava Let's Zumba -huudatuksineen kaikkineen. :) Siinä ei auttanut kuin jatkaa vaikka kuinka sattui, kun toinen katsoo suoraan kohti ja vinkkaa silmää ja käskee jatkamaan. Tykkäsin, ja menen uudelleenkin.

Viime viikkoon olin tosi pettynyt, en käynyt kuin kerran Pumpissa ja kerran Zumbassa. Puolet olisi pitänyt saada lisää. En edes päässyt sunnuntain perinne-comboon pump&pilatekseen kun auto tekee tepposiaan. Siitäkin suivaantuneena otin tällä viikolla härkää sarvista näin heti maanantaina. Keskiviikolle kaavailin Pumpia ja Sh'bamia, perjantaille ehkä jompikumpi, lauantaille Zumba Toning ja sunnuntaille Pump ja pilates. Aina saa suunnitella?

Loppuun vielä pirullinen kuva viime viikonlopun Halloween-kekkereiltä. Välillä on ihan terveellistä leikkiä naamiaisleikkejä. :) Hauskaa halloweenia!


keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Oooo, haba!

Tavoite ottaa BodyPumpissa vitosen kiekot pois tangosta vasta olkapää-biisissä etenee. Tänään jätin vitoset ojentajiin, totesin penkille kellahtaessani että "menee menee, jos ei mene niin sattuu ja menee". Kyllähän se vähän irvistytti, mutta meni!  Haukkareissa olikin sitten tiukempaa, voi hetken mennä ennen kuin pystyn siihen ne vitoset lisäämään.

Otsikko johtuu siitä, että olin pitämässä luentoa, toinen käsi oli koukistettuna ja toisella käsi hipaisi jostain syystä hauista. Ja totesi että hitsi vieköön, mullahan tuntuu haba! Ja sen jälkeen olikin vähän työteliästä jatkaa luennon pitoa kun intoilin itsekseni habasta. :D

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Viikko nelikenttänä

Monessa seuraamassani blogissa on ollut viikon summaus "plussat ja miinukset"-tyyppisesti, josta sain idean koota viikko nelikenttään, vähän samaan tapaan kuin töissä mietitään missä ollaan menossa. :D Hitsi, kun en ainakaan vielä osaa rakentaa sitä tänne nelikentän muotoon. Pitänee excelöidä!

Positive events:
+ Erinomaisen mukava ja antoisa työviikko
+ Rentoutumista työmatkalla hyvässä seurassa
+ Treenin ja työmatkan yhdistäminen
+ Yksi Body-tunti, yksi BodyPump, yksi salikäynti ja yksi pilates. Yht. 3h 45 min
+ Lapset ovat olleet superihania tällä viikolla <3

Negative events:
- Yksi treenipäivä lisää niin ollaan tavoitteessa "neljänä päivänä viikossa"
- Karkkimässyt junassa, vieläpä mennen tullen. Ärrrr! Niistä olen vähän kiukkuinen itselleni.

Focus foward:
- Se mässyttely kuriin. Nyt.
- Viikon treenisuunnitelman teko voisi auttaa elämän aikataulutuksessa.

Risks:
- Mässyttelyriskiä lisää huomiset nioben pojan synttärit...

lauantai 20. lokakuuta 2012

Salilla!

Olipa nautinnollista käydä salilla tekemässä jotain muuta ohjelmaa kuin Superdieetin EFBW-treenejä. Tajusin vasta nyt, tuota ensimmäistä lausetta kirjoittaessani, että tässä on ihan tosissaan mennyt noin kuukausi siitä kun viimeksi olen salin puolella käynyt. BodyPump on mennyt lihaskuntotreenistä viime aikoina.

Uudessa ohjelmassa treenataan koko kroppa kerralla pudotussarjoilla. Vähän jouduin hakemaan sopivia painoja, mutta kaiken kaikkiaan erittäin tehokas ohjelma. Tuntui että tärisi koko akka kun hoipertelin salilta kotiinpäin. :)

Ready, set, gym.
Painoja sain pistettyä mielestäni aika mukavasti, alasvedossa eteen ja ojentajissa minulla oli heti alkuun liian vähän painoja, onneksi sen ehti korjata ja lisätä seuraaviin sarjoihin reilummin. Smith on aika tappava, en meinaa tulla sinuiksi sen telineen kanssa sitten millään.
Treeni oli ihan loistava! Tuli kauhea hinku päästä uudelleen salille. :)

Lapsoset lähtivät iltapäivällä viettämään laatuaikaa äitini luokse, meillä oli liput stand upia katsomaan Seisomapaikkaan. Ensimmäisenä esiintyneestä JP Kankaasta en pitänyt yhtään, onneksi Niko Kivelä pelasti ja illalle tuli toinenkin vatsalihastreeni naurun muodossa. Huomenna on luvassa pitkään nukkumista kun lapset eivät ole herättämässä puoli kahdeksalta, ja joko BodyCombatia tai BodyPumpia. En ole vielä päättänyt kumpaa.

Lady Linellä vieraissa

Työreissu ei alkanut ihan parhaissa merkeissä. Keskiviikko-aamuna konetta töissä aukoessani, se ei sitten suostunutkaan aukeamaan. Epätoivoinen puhelu it-tukeen, ehkä saadaan kuntoon loppuviikosta, ehkä ei. No ei saatu, olin ilman konetta koko loppuviikon. Onneksi oli edes tabletti mukana että pääsi nettiin sen verran että viihdykettä sai iltaisin.

Ei se reissu nyt ihan täysin pelkkää työtä ja hotellielämää ollut. Vuosien varrella olen ystävystynyt Vaasalaisten kollegojen kanssa, käyn siellä tosi mielelläni senkin vuoksi että näen ihania ystäviäni. Torstai-illan vietin työkaverin luona hyvän ruoan, punaviinin ja mielenkiintoisen keskustelun puitteissa, josta huomasin vasta jälkeenpäin että tällaista pitäisi harrastaa useamminkin. Siitä sai hyvää energiaa ja mieli oli rentoutunut kun yhden aikaan yöllä kömmin nukkumaan, vaikka aamulla oli aikainen herätys. Taisin raahata hänet vielä kätköllekin... reissun saldo oli yksi kätkö Jyväskylän rautatieasemalta ja kaksi Vaasan keskustan liepeiltä.

Mutta pitihän sitä vieraissakin käydä, kun oli ihan korttikin sitä varten. Siis salilla. Alunperin ajattelin, ja itseasiassa vastaanottotiskilläkin sanoin että menisin ihan vaan kuntosalille. Viime hetkellä muutin mieleni ja meninkin. sopivasti alkaneeseen Body-jumppaan. Kuntomaailman termein se on ehkä lähinnä kiinteytys-tuntia vastaava tunti. Alkutunnista tuntui että koska tämä lähtee oikein liikkeelle, parikymmentä minuuttia oli ehtinyt kulua ja minusta tuntui ettei minulla oikein ole edes hiki. Tilanne korjaantui vähän kun päästiin varsinaisen lihaskunnon pariin. Kyykyt kuminauhoilla (pienin vaikuttein BodyPumpista, samanlaisia hyppyjä kuin askelkyykky-biisissä) olivat ihan tehokkaita. Samoin vatsa-treeni oli ihan tehokas ja tuntui seuraavana päivänäkin. Mutta silti oli vähän sellainen olo, että aikamoista hipsuttelua oli tuo tunti, kunnon hikeä ei saanut päälle. Huomasin vasta jälkeenpäin että jos olisin malttanut odottaa vartin, siellä olisi alkanut BodyAttack -tunti, joka olisi varmasti ollut kokeilemisen arvoinen. Omalla salillani sitä ei LesMillsin tuntia ole, joten siinäkin mielessä olisi ollut mielenkiintoinen. Mutta enpähän ennen ole ollut jumpassa joka ohjataan sekä suomeksi, että ruotsiksi. Ja ehdottoman hyvä oli käyttää työmatkan iltapäiviä tähän, viikkotason treenitavoite on kuitenkin asetettu ja olemassa, eikä työmatka ole syy niistä livistää.

Kiertelin vähän salia ympäri tunnin jälkeen, ja olihan se oikeastaan ihan hyvä että valitsin sen jumpan enkä salia. Lady Linen salivermeet olivat sen verran erilaiset kuin omalla salillani etten varmaankaan olisi osannut niitä käyttää. Sieltä löytyi minun silmiini vähän erikoisiakin vehkeitä, mm. Vibra trim. Hymähtelin sen kuvaukselle jossa kerrotaan, että se sopii erityisesti henkilöille jotka haluavat treenata, mutta joilla ei ole aikaa... Ehkä sillekin on oma käyttäjäryhmänsä? Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia niistä! 

Se vähän harmitti, että houkuttelevan oloiset hierontatuolit olivat jatkuvasti varattuina. x)

Nyt olen taas kotona ja huomenna menen - vihdoin ja viimein - kokeilemaan uuden saliohjelmani alusta loppuun kokonaan. Ja illalla stand uppia. :)

tiistai 16. lokakuuta 2012

Vaikuttaisi edistymiseltä!

Hyppäsin tänään työpäivän jälkeen junaan ja köröttelin Vaasaan. Sananmukaisesti köröttelin. Tiedättehän ne pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä olevat junamallit? Voin kertoa, että sellaisella on oikeasti aika tuskaista matkustaa kolme tuntia, varsinkin jos se on aivan tupaten täysi... viimeiselle tunnille pääsin onneksi vanhanmalliseen junaan, jossa oli pehmeä penkki ja vähän omaa rauhaakin.
 
Hotellissa onneksi odotti iiiiso pehmoinen sänky jonka uumeniin aion sukeltaa aivan kohta. Hotellihuoneen seinällä on kokovartalopeili, johon vilkaisu sai hetkeksi kulmakarvat nousemaan. Jotain on kai tapahtunut? (Pahoittelen huonoa laatua jälkimmäisessä. Valo ei ihan riittänyt, mutta ehkä siitä jotain selvää saa?

 

Ensimmäinen kuva on otettu työpaikan pukuhuoneessa 20.8. Toinen tänään hotellihuoneessa. Vaaka näyttää miinusta reilu viisi kiloa. Ehkä sen näkee?

Jennille kiitos, kun muistutti että Kuntomaailman asiakkaana minun on mahdollista saada K-saliketjun vieraspassi. Käväisin eilen hakemassa itselleni sellaisen ja tämän Vaasan reissun aikana on tarkoitus käydä sitä hyödyntämässä. Vaasan Ladyline näytti olevan osa K-saliketjua ja tässä kohtuullisen lähelläkin, joten sinne varmaankin huomenna suuntaan.

Nyt sinne jättisänkyyn ja aamulla hotellin aamiaiselle. Öitä. :)

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Viikon ainoa liikuttava tekijä ja pieni tavoite

Niinhän siinä kävi, että viikon ainoaksi treeniksi tuli sunnuntain BodyPump. Pilatekseenkaan en jäänyt kun tuntui ettei jaksa, vähän oli vielä flunssan jälkimaininkeja. Pumppi kulki ihan kivasti, huomasi sen että edellisellä viikolla kävi kolmesti ja sen jälkeen oli ollut (pakko)lepoa - olisi voinut kevyesti nostaa painoja vähän joka biisiin (myös niihin kyykkyihin). Mutta koska yritin pitää järjen päässä, tein samoilla kuin ennenkin. 
Kiitos kuvasta, LesMills

Eli:
Lämmittely 5 kg/pääty
Kyykyt 10 kg/pääty
Rinta 6 kg/pääty
Selkä 6 kg/pääty
Ojentajat 4,5 kg/pääty
Hauikset 4,5 kg/pääty
Askelkyykyt 6 kg/pääty
Olkapäät 2kg käsipainot/tangossa 3,5 kg/pääty 

Tavoite BodyPump 83:lle on se, että vitosen kiekkoja ei tarvitse ottaa pois tangosta ennen olkapää-biisiä. Nih. 

lauantai 13. lokakuuta 2012

Perjantai :)

Flunssa tuntui menevän ohitse melko helpolla, onneksi. Huomenna pitäisi olla reippaana vapaaehtoistyössä imetystuessa ja sen jälkeen ilta vierähtää taloyhtiön talkoissa. Halusin olla kunnossa huomiseksi joten tänään en vielä uskaltanut paljon liikahtaa kotoa. Se taas teki sen että illalla alkoi olla jo melkoisen levoton olo. Oloon auttoi pieni iltakävely ja hemmottelua lasten mentyä nukkumaan. Mies laittoi saunan päälle ja eukalyptus-tuoksua löylynhenkeen.

Saunan jälkeen poistin säärikarvoja Veetin voiteella (ja jopa sainkin niitä sillä pois) ja levitin kasvoille mansikka-suklaa -naamion. Sain tuon Freemanin naamion viime jouluna joululahjaksi ja olen tykännyt siitä ihan hirveästi. Käytän sitä vain aivan liian harvoin. Naamion jälkeen vielä kasvoille kunnon kosteutus ja nyt jo niistämisestä uupuneelle nenälle sarvikuonoilua.

Naamion kuivumista odotellessa aivot lensivät narikkaan näiden jaksojen avulla. Kutimilla on tulossa sukat joulupakettiin.

Veikkaan, että ensi yönä nukuttaa hyvin. :)

torstai 11. lokakuuta 2012

Tekosyistä jaloin

Kuva täältä
"Toi on kyllä niin ihailtavaa miten sä jaksat liikkua noin paljon." "Miten sä löydät aikaa tolle kaikelle?" ... ovat usein kuultuja lausahduksia keskusteluista joissa käsitellään liikuntaharrastusta. Yleensä niiden perään tulee vielä "kyllähän minäkin, mutta..."

Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä ovat parhaat kuulemanne tekosyyt? Flunssaa potiessa ja samalla kuntosalille kaipaillessa on ollut aikaa miettiä näitä usein kuultuja syitä ja inspiroiduin tekemään niistä listauksen.

Disclaimerina todettakoon, että olen itse joskus käyttänyt näistä suurinta osaa. Paitsi viimeistä. Älkää siis ottako kovin vakavasti. :)

1. En vaan jaksa. Työ/opiskelu/äitiys/jokumuumikä vie kaikki voimat.
Myönnän käyttäneeni! Nyt huomaa, että sen jälkeen kun liikunnasta on tullut luonteva osa arkea, se on se liikkumattomuus joka vie voimat.

2. En kehtaa mennä salille/juoksemaan/johan mut naurettaisiin jumppatunnilta pihalle kun olen näin iso enkä pysy askelissa.
Juu, meillä on siellä salilla sellainen koordinoitu nauru-ryhmä, joka astuu toimeen heti kun joku astuu harha-askeleen ryhmäliikuntatunnilla. Ilmaiset palautusjuomat tarjotaan, jos saa uuden ihmisen itkemään! (Oikeasti, jos salilla joku keskittyy katselemaan muuta kuin omaa tekemistään, ei keskity itse treenaamaan kunnolla)

3. En voi mennä lenkille kun on niin pimeää ja liukasta.
Tämän olen joskus itse loihenut lausumaan terveydenhoitajan vastaanotolla kun hän yritti kartoitella minulle sopivia liikuntavaihtoehtoja. Aivan taatusti hän pyöräytteli silmiään minun poistuttuani vastaanotolta, nykyään pyörittelen itsekin itselleni silmiäni. Ei tarvitse mennä lenkille jos on pimeää ja liukasta, mutta voi tehdä kyllä jotain muuta, mielekkäämpääkin ehkä?

4. Siinä tulee hiki.
Niin, no. Niin. :)

5. Mulle tulis kuitenkin heti hirveät lihakset jos kävisin puntilla.
No se on varma se!

Se mikä näille on yhteistä on se, että mitkään sanat eivät yleensä saa mieltä muuttumaan kun tekosyitä esitetään. Yleensä ihminen huomaa sitten joskus - jo tapojaan muutettuaan - olleensa ihan hölmö tekosyidensä kanssa.

Mutta jos joku lukijoistani miettii edelleen sitä että "nokun ei mulla vaan OLE sitä aikaa!", kurkkaa tämä video. Se antoi ainakin itselleni ajattelemisen aihetta. :)


Lisää tekosyitä kehiin! Mikä on paras kuulemasi?

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Ei olisi pitänyt kehua...

Viime viikon hyvä viikko kääntyi saikkuviikoksi. Tuntuu että yläleuan hampaat lähtevät irti kun poskiontelot ovat niin turvoksissa, kurkku on kipeä ja lämpöäkin on. Työterveydestä kirjoitettiin loppuviikko sairauslomaa, joten olen sitten läppärin kanssa sängyssä. (Ja teen töitä. Vähäsen.)

Onneksi on hoivaajia.


Näillä mennään kohti loppuviikkoa...


Nyppii siinäkin mielessä että sain eilen uuden kuntosaliohjelmani ja olisi hinku päästä sitä testaamaan. Ehkäpä sen vielä ehtii...

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Hyvä viikko

Näkymä kotiovelta 1.10. Yritän muistaa ottaa
kuvan joka kuukausi samaan aikaan samasta
kohdasta, jotta siitä saisi sarjan vuoden kuluessa.
Lyhyesti todettuna: hyvä viikko. Vain kolme päivää töitä ja siitäkin kaksi päivää erittäin mielenkiintoista työstöä kollegan kanssa, kaksi päivää vapaalla kotona lasten kanssa ja rauhaisa viikonloppu. Kävimme laittamassa puutarhapalstankin pakettiin talveksi. Porkkanoiden ja perunoiden kaivelu savilällyvellistä oli vähintäänkin mielenkiintoista, mutta nyt on kumpiakin. Ja niitä luultavasti lähiaikoina meillä runsaasti myös syödään. Nam. :)

Tällä viikolla ehdin kolmesti BodyPumpiin, kerran Sh'bamiin ja kerran pilatekseen. Keskiviikon pumpin jälkeen Jfer houkutteli jäämään vielä Sh'bamiin, ja pitihän se kokeilla. Yllättävän hyvin sen jaksoi, se kun kestää vain sen 45 min. Jossain kohtaa kyllä tuntui siltä että jalka ei enää meinaa nousta... Mutta wau mikä fiilis oli sen jälkeen!

Tällä hetkellä ainoa vakkaritunti viikossa on sunnuntain BodyPump&pilates -kombo, muut tulevat vähän fiiliksen mukaan. Pitäisi löytää parempi rytmi tuohon, että pystyisi muutenkin paremmin suunnittelemaan elämäänsä. PT:n kanssa puhuttiin että viikkoon pitäisi mahduttaa kaksi lihaskuntotreeniä ja kaksi aerobista. Ja mielellään sitä kehonhuoltoakin. Perheen aikataulut menevät siinä määrin vähän pöljästi, että maanantaina mahdollisuudet päästä salille ovat melko huonot ja tiistaina se ei onnistu ollenkaan. Keskiviikkona on vasta viikon ensimmäinen oikea mahdollisuus päästä johonkin. Pystyisin ehkä puristamaan Combatin maanantaille töiden jälkeen, mutta juuri tällä hetkellä, tällä sunnuntai-illan puristuksesta raukeana vähän mietityttää jaksaisinko sen. Päätin päättää sen aamulla fiiliksen mukaan...

BodyPump 83 on osoittautunut todella tehokkaaksi. Kyykkybiisin jälkeen kun kyykistyy laskemaan painot maahan, ei ole ihan varma pääseekö enää ylös. :D Tunnin jälkeen tuntuu siltä kuin joku olisi vaihtanut lihasten tilalle hyytelöä. Ja ah, minä nautin siitä. <3 Pilates-tunnille jääminen meinasi tuntua ylivoimaiselta tänään, mutta olin taas iloinen että jäin. Kesällä meni jokunen viikko etten päässyt sunnuntai-pilatekseen ollenkaan ja sen alkoi kummasti huomata miten alkoi vähän krempata sieltä ja täältä.

Hei te lukijat joilla on kokopäiväinen työ ja perhe. Miten te raivaatte aikaa treeneille? Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita!

perjantai 5. lokakuuta 2012

Tikulla silmään joka vanhoja...

Noniin. Useammassakin blogissa on näkynyt kuvallisia muisteloita siitä miltä näytettiin ennen. Vankkana inhorealismin kannattajana kaivelin minäkin omia kuva-arkistojani ja päätin tehdä omasta  laihdutus-historiastani postauksen.

Melkein ainahan minä olen siis pullea ollut. Pikkulapsena ja koulun ensimmäisillä luokilla olin vielä normaalipainoinen, sen jälkeen tapahtui jotain ja olin aina se pullero. Ylioppilaskuvissa näkyy nykyisellä silmällä katsottuna vain vähän ylipainoinen tuore valkolakkinen, mutta aikuiselämä ja vakiintunut parisuhdekin taisivat tehdä tepposensa, erityisesti sen jälkeen kun perheeseen tuli auto ja joka paikkaan pyöräily jäi.

Naimisiinmenon aikoihin tein kolmivuorotyötä ja erityisen mielelläni iltoja ja öitä. Ja niistähän nyt ei vaan selviä ilman jättisäkkiä karkkia, jota sai tosi kätevästi työpaikan alakerrassa olevasta S-marketista. Annoskoot olivat isoja, tein saman määrän ruokaa kuin nyt mutta vetelimme sen yhdessä miehen kanssa kahteen pekkaan. Siis sen, mistä nyt syö neljä ihmistä ja ylikin jää. Jep jep. Oli minulla kuntosalikorttikin. Mutta ei se pelkkä kortti lompakossa laihduta.

Tuli kesä 2005. Olimme kissoinemme näyttelyssä, kuviakin piti tietysti napsia niin kuin aina. Mies oli napannut minusta kissan laatuarvostelussa tämän kuvan:


Jep... tämä kuva herätti ja huolella. Onko tuo ihan oikeasti minä? Seuraavana päivänä kaivoin sen naftaliinissa olleen kuntosalikorttini ja menin ensimmäiselle BodyPump-tunnilleni. Joka tarkoittaa että olen tainnut aloittaa BodyPump 55:sta aikanaan. Kilon painot tangon päihin ja koko tunti läpi niillä, olin pari päivää kipeä sen jälkeen. (Tosi fiksua aloittaa pumpista...) Mutta periksi ei annettu vaan uudelleen mentiin ja pikkuhiljaa niitä painojakin sieltä nostettiin.

Meni vuosi, kiloja lähti (en tiedä paljonko, koska en uskaltanut käydä vaa-alla). Melko tarkkaan vuoden ja kuukauden päästä tuosta kuvasta raskaustesti näytti plussaa. Raskaudet ja imetykset ovat osoittautuneet hyviksi laihdutuskuureiksi. Esikoisen raskaus tuotti +0,5 kg (Jep, puoli kiloa) painonlisäystä ja kuopuksen odotuksessa taisin saada kokonaista +2 kg neuvolan lähtöpainoon.


Kesällä 2007 Korkeasaaressa oli jo varsin paljon sutjakampi minä, ensimmäiseen neuvolassa punnittuun nähden -17 kg. Harmi kyllä tuo paino ei kauaa pysynyt, vaan lähti pikkuhiljaa taas nousuun.


Kesällä 2008 ystävän häissä. Hyh kun tekee pahaa. Tuossa kohtaa juuri edellisenä päivänä raskaustesti oli taas näyttänyt plussaa.


Tämä kuva on otettu lokakuussa 2011 taas kerran kissanäyttelyssä. Nämä kissanäyttelykuvat tuntuvat olevan parhaita herättäjiä. Pitäisi varmaan käydä useammin?
Lähdin treenaamaan intensiivisemmin, kävin hakemassa itselleni saliohjelman ja kyllähän niitä tuloksiakin sillä sai aikaiseksi. Lihaksia alkoi tulla vähän sinne ja tänne. Syödä en oikein osannut niin treenistä ei aina saanut parhaita tehoja irti.

 

Nämä kuvat on otettu tänä kesänä. Lokakuuhun 2011 nähden, treenistä huolimatta näissä kiloja on tullut lisää melkein 10 (Kiva, kiitos kilpirauhanen.) ja siitä oli lähdetty pikkuhiljaa tiputtelemaan. Muoto on toki muuttunut tässä, kiitos sen treenin, mutta vaaka paljasti karumman totuuden. Onneksi se pahin makkara on sulanut tuosta vyötäisiltä jo ja suunta on vain ja ainoastaan alaspäin.

Sovitaanko, että en tule enää ikinä näyttämään siltä, miltä näytin vuonna 2005?

Uusi olomuoto

Sehän siis alkoi ihan viattomasti siitä että kokeilin osaisinko tehdä bannerin. Latailin Picasan koneelle ja säätelin sinne tänne, jonkinlaisen räpellyksen sain aikaiseksikin.

Jonkin aikaa tuskailtuani, rakas niobe kysyi tarttisko apua. Eikä ole muuten ensimmäinen kerta kun niobe on minulle ulkoasua vääntänyt nettiin, kissalani kotisivujen ulkoasu ovat hänen käsialaansa, samoin kuin hääsivujen jne jne... niinpä annoin hänelle admin-oikeudet, sanoin että tee mitä tykkäät ja asetuin katsomaan Greyn anatomiaa ja virkkaamaan niobelle luvattua ponchoa.

Tulos on ihailtavissanne. :)

Kiitos kulta <3

torstai 4. lokakuuta 2012

Mistä on pienet bloggaajat tehty?

Kehonkoostumusmittauksen perusteella rasvasta, lihaksista, luista ja nesteestä. Ja sen sellaisesta.

PT-tapaamiset pyörähtivät tänään käyntiin, ensimmäisellä tapaamisella mietittiin vähän millaisia treenejä tulisin tekemään ja kuinka paljon. Ensi viikolla suunnitellaan salitreeniä ja seuraavalla kerralla puhutaan ravinnosta. Treenit jatkuvat aikalailla samoin speksein kuin tähänkin asti olen tehnyt, 4 kertaa viikossa yhteensä 4-5 tuntia, sisältäen BodyPumpia, salitreeniä, aerobisia. Eli niitä mitä tähänkin asti, joista olen oikeasti tykännyt. :) Se mikä tuntuu hyvältä, on se että olen jo valmiiksi liikuntamäärätavoitteessa, sitä ei tarvinnut säätää. Ongelma on ollut enemmänkin se, että en ole osannut syödä treenien vaatimalla tavalla enkä sen vuoksi oikein ole saanut tuloksia aikaiseksi.
Samaa mieltä oltiin siitä, että elämäntapamuutokset vaativat sen, että fiilis on hyvä. Että liikkuu sellaisella tavalla josta pitää ja syö ruokaa joka maistuu. Ei asketismia, ei pakkotreenejä, vaan hyvää oloa elämänmittaisella prosessilla. Tällaiseen projektiin voi todellakin sitoutua.

Isoin juttu tässä minulle oli TANITA-kehonkoostumusmittaus. Sanoinkin siinä, että olen tähän asti koko ajan kuvitellut, että minulla ON niitä lihaksia vaikkei niitä välttämättä näekään, mutta nyt jos tuo vehje näyttää ettei olekaan niin mitenkähän käy? Kieltämättä tulos oli yllätys.


Lihasta oli kehossa enemmän kuin rasvaa! Ja voi pojat sitä olikin! Eli ihan oikeasti olin oikeassa siinä, että tuolla jossain rasvan alla on lihaksia odottelemassa esiin pääsyä. Hihkuin että no nehän täytyy sitten kaivaa sieltä esille!

Jos totta puhutaan, niin ei se tulos nyt kovin mairitteleva ollut. Enkä toki odottanutkaan. Se oli sentään kiva, että painolukema näytti sitä reilua viittä kiloa pienempää lukemaa kuin mikä se oli Superdieetin alkaessa ja tuo lihasmassan määrä suorastaan hykerrytti. Luumassakin oli hyvällä tolalla. Rasvaprosentti oli odotetusti korkea ja toisaalta taas kehon nesteet olivat matalammat kuin pitäisi, eli vettä pitäisi saada juotua enemmän. Metabolinen ikä oli paljon korkeampi kuin oikea ikä, mikä kertoo siitä että perusaineenvaihdunta on edelleenkin huono. Sekään ei ollut yllätys, kun taustan tietää. Perusaineenvaihdunnan taso oli 1740 kcal, joten varmaankin tullaan jatkossa menemään jossain 1400-1600 kcal päiväsaannilla, mikä kuulostaa järkevältä. (Järkevämmältä kuin se SD:n 965 kcal...). Ei minulle silti jäänyt mitenkään masentunutta tai surkeaa fiilistä tuosta mittauksesta, suurimmaksi osaksi varmasti sen vuoksi että mittauksen tehnyt Karo on rautainen ammattilainen ja osasi handlata tilanteen niin että päälimmäinen fiilis oli hyvä. :)

Näitä kehonkoostumusmittauksia tehdään matkan varrella lisää ja eiköhän ne lukemat sieltä parane, kun ohjeet ovat oikeat. :)

Hiusten halkomista

..tai ainakin takkujen selvittelyjä.

5-vuotias tyttäreni rakastaa pitkiä vaaleita hiuksiaan. Niitä ei pidä kenenkään mennä leikkaamaan, paitsi otsatukkaa ehkä vähän. Ongelmaksi muodostuu lähinnä se, että kun otan hiusharjan esiin ja yritän noita kutreja harjata, alkaa armoton kiljunta, vinkuna ja valitus. Kultakutri on pikemminkin takkutukka, kun ei niitä hiuksia saa harjata. Väitän, etten ole yksin tämän ongelman kanssa vaan lähes kaikki tyttölasten äidit tunnistavat ongelman.

Käytin poikaani hiustenleikkuussa, jotta kerhokuvissa ei olisi pieni peikonpoikamehtäläinen ja samalla ohimennen mainitsin tuosta neidin hiustenharjausongelmasta. Kampaaja kysyi, olenko kokeillut koskaan Tangle Teezer -harjaa, se kuulemma poistaisi takut helposti ja kivuttomasti ja on lasten mieleen. Pakkohan se oli kokeilla. Pikkuveli valitsi sisarelleen kukan muotoisen harjan.


Ihmeellistä kyllä, se toimii! Takut saatiin selviteltyä ilman kitinöitä ja neitokainen ihastui harjaansa niin paljon että harjailee nyt hiuksiaan mielikseen. Kukan muotoisessa on sekin ihanuus, että sen sisälle saa talteen ihanimmat hiuslenkit. Harjalle löydettiin oma paikka kylppäristä ja tyttö harjaa nyt hiuksiaan omatoimisesti useamman kerran päivässä.


Harja istuu nätisti lapsen omaan käteen ja sillä on helppo harjata hiuksia. Ja onhan se nyt nättikin! Koko on kuitenkin sen verran iso että sitä ei ihan helposti hävitäkään (ainakaan toivottavasti...). Hinta oli tietysti aika suolainen mutta voin jo nyt todeta että kyllä se kannatti, jos sillä saadaan hiukset harjattua ilman tappelua.

Harjan materiaali on kumia, piikit taipuvat helposti ja ilmeisesti niillä voisi saada jonkinlaisen päähieronnankin aikaiseksi.

Koska tiedän että en ole tämän ongelman kanssa yksin, halusin sen täälläkin jakaa. Tämä ei siis ole mainos, vaan suosittelu. :) Tangle Teezeriltä löytyy näköjään nettisivutkin, joista näkee myös millaisia muita vastaavia vaihtoehtoja löytyy. :)