Sivut

lauantai 1. joulukuuta 2012

WHOOP WHOOP!

This the season to be jolly, indeed. Firman pikkujoulut olivat eilen. Edellisen kerran olen pikkujouluissa ollut ollessani äitiyslomalla, siitäkin on kolme vuotta, mitenkähän se aika niin lipsahti pitkäksi? Meidän talossa juhlat ovat olleet perinteisesti tasokkaat kaikin puolin, taas voi sanoa että kyllä kannatti.

Sen verran halusin itseäni hemmotella, että kävin luottokampaajallani laitattamassa hiukset. En pysty edelleenkään käsittämään sitä miten suoristusraudalla voi saada kiharat niin kätevästi. Kampaajani käyttää ainoastaan ekologisia aineita. Minua, joka olen tottunut siihen että hiukset ovat vaikeasti hallittavissa ja ilman vahvoja aineita kampaus lässähtää helposti, hämmästytti kovasti miten hiukset tuntuivat noiden aineiden jäljiltä siltä ettei ainetta olisi juuri ollenkaan, mutta silti kampaus kesti hyvänä siinä eilisessä tuulessa ja tuiverruksessakin. Harmi ettei siitä nyt tullut kuitenkaan otettua kunnollista kuvaa.

Ilta sujui hyvän ruoan, standupin, tanssimisen, karaoken ja tietysti loistavan seuran parissa erinomaisesti. Talo tarjosi drinkkilippuja joista kyllä suurin osa jäi taas käyttämättä (ei sitä päärynäsiideriä vaan jaksa lipittää loputtomiin, eikä valitettavasti tarjolla ollut mitään muitakaan minulle kelpaavia vaihtoehtoja). Pilkkuun asti mentiin, suurin osa kollegoista halusi suunnata vielä kaupunkiin mutta minua ajatus täpötäysistä baareista talvimyrskyn riehuessa ulkona ei houkutellut, joten lähdin kotiin tyytyväisenä hyvään iltaan.

Tänään on sitten päätä särkenyt vähäsen ja väsyttänyt ihan tolkuttomasti. ;) Mutta oli se sen arvoista, ehdottomasti!

Blogeissa on viime aikoina kiertänyt Alaston totuus -haaste. Suurin osa minun kuvistani tässä blogissa on meikittömiä tai lähes meikittömiä, joten minun osaltani tämä kääntyy nyt toisinpäin. Tässä puoli kolmelta yöllä kotona otettu kuva täydessä tällingissä. :)


Ja tietysti se pakollinen duckface-poseeraus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät! :)