Sivut

torstai 19. heinäkuuta 2012

Ärh, rikki on

Jospa taas vähän valittaisin olkapäästäni? Sehän on ollut jossain määrin rikki jonkin aikaa, aluksi siinä oli lähinnä Tunne, joka ei ollut ihan oikea. Kävin lääkärissä, sain kipulääkkeitä ja fysioterapiaa, jotka auttoivatkin. Jumppailin sitä kotona kuminauhalla kiltisti, niin kuin oli käsketty. Liikunnan harrastamista ei varsinaisesti kielletty, joskin oli järkevää välttää sellaisia liikkeitä jotka saattaisivat tietentahtoen sitä ärsyttää. Jossain vaiheessa riemuitsin jo, että täähän tuntuu ihan normaalilta, jipii! Ja sitten se tapahtui taas Jotain, jonka jälkeen sitä on särkenyt ihan oikeasti. Enää siinä ei ole vaan epämääräistä tunnetta vaan se särkee ihan oikeasti. Hereillä ollessa se ei niin haittaa, jos jokin tekeminen häiritsee, oikaisen ryhtiä ja laitan olkapään oikeaan asentoon, se auttaa. Mutta nukkuessa. Kipu on ehdottomasti pahin kyljellään ollessa, joka sattumoisin sitten on se asento jossa nukun. Kun takana oli useampi huonosti nukuttu yö, oli pakko nöyrtyä uudelleen lääkäriin.

Nyt kun kipu oli selkeämpää, se paikallistettiin selkeämmin AC-niveleen (kuvassa acromioclavicular joint). Eli se pikkuinen nivel solisluun ja lapaluun välissä.

Kuva täältä

Ja sitten se minkä jo tiesinkin, kun on yliliikkuvat nivelet ja jos tekee pikkuisen väärässä asennossa asioita, tuo ärtyy helposti. Hoitona lähinnä oikeat työskentelyasennot, kipulääkkeet ja fysioterapia. Molempia siis lisää. Ja sitä kuminauhajumppaa.

Sen verran pitää itseään kehua, että kuitenkin aika hyvin ilmeisesti osaan nykyään pitää olkapääni kurissa treenatessa. niobe houkutteli eilen käymään pumpissa ja se meni täysin ilman kipua jälleen, vaikka pitkin päivää oli tuntunut ikäviä vihlaisuja. Toki laitoin oleellisiin biiseihin vähän kevyemmin painoa ja korvasin olka-biisissä osan liikkeistä toisenlaisilla, mutta jos pienikään tuntemus tuntui, sain sen asennon korjauksella poistettua heti. Eikä kipu ole tänään ollut oleellisesti pahempi kuin eilen ennen pumpia.

Koska niobe houkutteli minut pumpiin, minä houkuttelin hänet sen jälkeen salaatille. Tarkoitus oli käydä Submarinessa, mutta päädyimme Foodiin. Heidän kana-caesar -salaattinsa oli iso ja herkullinen!

(Tässä kohdassa pitäisi olla siitä kuva. Meinasin jo alkaa syödä sitä kun niobe kiljaisi "Mitä! Etkö sä ota siitä kuvaa, sehän pitää blogata!" Tätä seurasi spontaani repeäminen ja iPhonen esiinkaivelu. Näköjään sitten kuitenkin olen onnistunut poistamaan oman kuvani ja sieltä löytyi kuva vain nioben halloumi-salaatista. Noh, saatte käyttää mielikuvitustanne, se oli iso ja herkullinen silti. ;) )


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät! :)