Sivut

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Relaaaax


Kuvassa esiintyvät vasemmalla äiti ja oikealla tytär (taustallaan mummonsa), esittelemässä rentoutumisen jaloa taitoa. Kissoista sopii ottaa mallia monessakin mielessä, ihailen erityisesti kissojen taitoa nukkua ja venytellä vähän joka välissä.

Tämä viikonloppu on tullut niin tarpeeseen. Laiskottelua ja treeniä sopivassa suhteessa, yhdistettynä hyvään ruokaan. Takapiha on alkanut pikkuhiljaa antaa antejaan, ensimmäiset salaatit alkavat olla syötävissä ja niitä on sitten hyödynnettykin. Yksi kesän parhaimmista asioista on se, kun saa tuoreita, suomalaisia kasviksia ja marjoja. Tämänhetkiset suosikkini ovat avomaankurkut ja pensasmustikat, joista kummatkin ovat vielä ihan hirveän hintaisia ja pensasmustikoita ei saa edes vielä suomalaisina, mutta silti olen näitä kotiin kantanut. Koska ne vaan ovat niiiiin hyviä. Toivottavasti avomaankurkkuja saan jonkin ajan kuluttua myös takapihalta/viljelypalstalta. Jännä juttu miten yleensä vihreitä vieroksuvat lapsetkin tuppaavat syömään salaatit innolla kun ovat saaneet ne itse käydä nappaamassa kasvimaalta. :)

Minun on pitänyt jo monesti tilata ruokaa luomuruokapiirin kautta, mutta vasta nyt sain aikaiseksi kun huomasin dead linen tälle kuulle lähestyvän. Tilasin munia, jauhelihaa ja joitakin jauhoja. Olisin mielelläni tilannut enneminkin kasviksia mutta niitä ei vielä ollut saatavissa. Ehkä myöhemmin kesällä?

Illalla kävin testaamassa BodyPump 82:n kokonaisuudessaan. Ai että tykkäsin! Erityiseksi suosikiksi tuli heti ojentajat ja askelkyykyt - kaksi aiempaa inhokkia. Ojentajista olen oppinut tykkäämään jo aiemmin, mutta tässä ohjelmassa erittäin piristävä uutuus oli se, ettei mitään tehty penkillä, vaan ohjelma koostui dipeistä, kiekolla tehdyistä ojentajista, kickbackeista ja ojentajapunnerruksista. Askelkyykyissä tehtiin ihan huikeita, voimaa vaativia tasajalkahyppyjä, jotka nostivat sykettä mukavasti. Vähän kyllä harmittaa, että varon edelleenkin olkapäätä. Vaikka itseasiassa se ei tehdessä haittaa juurikaan, kun muistan pitää tekniikan hyvänä. Nytkin himmailin lähinnä dipeissä (olisin ihan hyvin jaksanut tehdä ne "oikein", mutta pakko oli valita kevyempi versio) ja olkapääbiisissä niissä kohdissa jotka vaativat kiertäjiä. Silti, pienikin keventäminen meinaa ottaa koville ja tuntuu ettei treenistä saa ihan kaikkea irti mitä haluaisi. Mutta kivaa se oli silti. Nautiskelkaa vielä ohjelman 82 teaserista. :)


Pilateksen jouduin jättämään tältä viikolta väliin, perheen koti-isi oli varannut itselleen liput elokuviin, joten minun on oli tultava kotiin pyörittämään lasten iltashow. Ei sekään oikeastaan hullumpi tapa sunnuntai-illan viettoon, kummallakaan vanhemmalla. :)

Kesälomaan on kaksi viikkoa, tarkoittaa 9 työpäivää kun toinen viikko on vajaa. Jaksaa jaksaa! Tämän hetkisen työmäärän perusteella kyllä näyttää siltä että loma pitää ansaita, ei sitä ilmaiseksi anneta... Mutta ei paljoa enää. Sitä paitsi viikon päästä on Helsinki Classic Festival ja Stingin keikka. <3

PS. Ai niin, jännä juttu. Aiemmassa postauksessani valittelin sykemittarini lähetinvyön toimimattomuutta ja vaikeutta ostaa sopivaa vanhaan mittariini. Tänään hipelsin taas vyötäni ja päätin kokeilla, Vielä Kerran. Ja jännä juttu, sehän alkoi mitata sykettä! Ehkä tuo vielä hetken toimii...

4 kommenttia:

  1. Sykevyöt on just tommoisia.. välillä toimii ja sitten taas ei >:(

    Mäkin diggailin uutta pumpia, vaikka kyykyt ja askelkyykyt ovatkin tekemättä. Kyllä sillä Equadorilla punnertaakin <3 Tykkäsin suurimmalta osalta biiseistä ja hyvää perustekemistähän se oli. Hartioissa piti vääntää, ojentajat tosiaan pirteät, varsinkin nyt toisella kerralla, kun ymmärsin ottaa kunnon painot. Haukkarit on kiva, kun voi luulla olevansa parempi, kun sai isommalla painolla tehtyä :o

    VastaaPoista
  2. Joo, mä kans ihmettelin että haukkareihin pitäisi muka yhtäkkiä lisätä kun aiemmin on tehnyt ihan tuskaa se nykypainoillakin. Tänäänkin fiilistelin vielä askelkyykkyjä, oon ihan myyty niille tasajalka-ponnistuksille!

    VastaaPoista
  3. Mä tykkäsin kans Body Pump 82:ssa just noista samoista erityisesti, ojentajista ja askelkyykyistä. Venyttelyn Time to say goodbye sai mieleen Andrea Bocellin originaaliversion Con te Partiron, joka saa mut joka solulla väreilemään, eikä suinkaan inhosta.

    VastaaPoista
  4. Mä tykkään kans siitä viimeisestä biisistä, muistelen tosin tuon Nioben sanoneen jotain päinvastaista kun ensimmäisen kerran selvisi mikä uusi venyttelybiisi oli. ;)

    VastaaPoista

Kommentit piristävät! :)