Sivut

torstai 14. kesäkuuta 2012

Räyhää, työmatkapyöräilyä ja rentoutumista

Ihan liian pitkään on mennyt siitä kun viimeksi olen BodyCombatiin päässyt. Ja välillä on ollut kyse siitä ettei ihan rehellisesti ole jaksanutkaan, toukokuu oli töiden suhteen tosi rankka joten välillä illat menivät x-asennossa kotona. Eilen päätin tehdä parannuksen, otin treenikamat mukaan ja raahasin itseni salille vaikka työpäivän jälkeen väsyttikin ihan hirveästi.

Onneksi menin. Oli ihan sikahyvä Combat. LesMillsillä on ohjelmanvaihtoviikot menossa, niinpä tämäkin ohjelma oli uusi, 52. Tykkäsin enemmän kuin edellisestä. Tuntui että tämä oli ehkä jollain tavalla kevyempi kuin edellinen, rankka mutta sen jaksoi tehdä helposti ilman minkäänlaista tuntoa pienistä välikuolemista biisien välillä. Kun se sykemittarin vyökin kerta taas toimi, mittari oli matkassa ja mielenkiinnolla ihmettelin lukemia treenin jälkeen. Keskisyke 146, maksimisyke 163. Jälkeenpäin ajateltuna yllättävän matalat sillä riehumisella? Mittaakohan tuo siltikään kunnolla? Toisaalta sunnuntain Pumpin arvot olivat totuttua luokkaa, joten ilmeisesti sitten mittaa. Tai sitten pitäisi oikeasti kokeilla vyön vaihtoa ja katsoa mitä sykkeet sanovat. Jokatapauksessa varaa olisi kai sitten riehua vähän enemmänkin. :)

Pistetään nyt fiilistelyksi se BodyCombatin teaserikin. Rrrräyhä!



Tänään on tuntunut oikein hilpeästi yläselän lihaksissa (erityisesti lapaluiden alueella), vatsalihaksissa ja pohkeissa. Masokistinen minäni pitää tästä lihasten jomotuksesta, se kertoo että jotain on tehty. :)

Kävin viimeisellä fysioterapiakäynnillä olkapääni kanssa tänään. Sain hyvät, keskittymistä vaativat jumppaohjeet, pitäisi vaan löytää se vastuskuminauha jostain ensin... Niskahartia-seutu sai myös käsittelyä, joka teki aika höpöä eilisen Combatin aiheuttaman yläselän arkuuden vuoksi. Mutta hyvää se teki, tuntui ihan selvästi ettei rintaranka ollut enää niin jumissa kuin ensimmäisellä käyntikerralla.

Fysioterapiakäynti aiheutti pieniä logistisia haasteita, minä kun pääsin sieltä pois samaan aikaan kun tyttären piti olla jo urheilukerhossa Harjulla. Niinpä perhe vei aamulla minut ja pyörän töihin, mies hoiti lapsen treeneihin ja minä järjestin itseni muun perheen seuraan pyörän selässä. Tuli sitten vihdoin korkattua se työmatkapyöräilykin. Ainakin nyt osa matkaa, n. 10 kilometriä. Pyöräilin siis töistä fysioterapialle ja siitä Harjulle, sieltä pyörä taas auton kyytiin ja kotiin. Melkein meinasin pyöräillä kotiinkin, mutta kuulemma miehen piti päästä omiin treeneihinsä nopeasti. ;) Aavistuksen aiheutti haastetta se, etten ollut ihan varma miten reitti menee, miten pääsen parhaiten järven vierustaa polkemaan. Ainakin kerran ajoin harhaan ja aloin jo panikoida, ehdinkö ajoissa ollenkaan. Ehdin sentäs, 9,77 km meni aikaan 38 minuuttia. Nyt istun parvekkeella iltapuurolla ja pohdiskelen pakkaamista vaikka tekisi mieli jäädä vaan tähän riipputuoliin istumaan. Huomenna on lähtö kohti Helsinkiä ja Stingin konserttia... :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät! :)