Sivut

lauantai 26. toukokuuta 2012

Iltalenkillä pyörän selässä


Asun onnekseni kuvankauniissa kaupungissa, jossa riittää hyviä lenkkimaastoja ja -reittejä. Niihin myös panostetaan. Ajatus tänään oli polkaista vielä illansuussa järven ympäri niin että pysähdyn välillä kuvaamaan. Ajatus oli tosiaan varsin kaunis, mutta käytännössä... noh ainoa käyttökelpoinen kuva oli tuo minkä nappasin asfalttiin maalatusta reittiohjeesta. :D Jostain syystä iPhoneni Instagram-sovellus ei halunnut tallentaa niitä ihania koivukäytäviä, laakeita järvimaisemia ja joutsenpariskuntia, joten ei sitten! Pitäköön tunkkinsa. Oli kieltämättä muutenkin vähän tympeää nousta välillä pyörän selästä ja kaivella puhelin vyöltä kuvausta varten, mutta Endomondo vakuutteli ettei aikaa kuitenkaan käytännössä mennyt juuri enempää kuin normaalistikaan. Olis ne kuvat silti ollut kiva saada tännekin.

Viime vuonna yritin innostua juoksemisesta ja jonkin verran innostuinkin. Huhtikuussa aloitetun harjoittelun tuloksena sain kasvatettua juoksumatkaa 200 metristä melkein kahteen kilometriin kesän aikana. Kuitenkin se tuntui olevan niin kovin takkuista, hitaasti tuloksia tuovaa lyllerrystä että tänä vuonna en ole edes yrittänyt juosta vielä. Pyörällä pystyn vetämään kepoisesti haluamiani pitkäkestoisia matalan sykkeen lenkkejä, joita en koskaan tullut juosseeksi/kävelleeksi. En vaan pääse sen yli, että kävely on tylsää. Juoksussa on jostain syystä ihan erilaista mielenkiintoa. Pyörän selässä olen kuluttanut tässä kuussa reippaat 60 kilometriä. Huvikseni tekaisin itselleni tavoitteen kesälle, että pyöräilisin 500 kilometriä. En tiedä yhtään onko se nyt sitten paljon vai vähän, mutta kokeillaan. Meinasin ensi viikolla kokeilla työmatkapyöräilyä, suuntaansa tästä tulee n. 16 km (ainakin autolla, voi olla vähän enemmän pyörällä), joten edestakaisin ajeltuna siitä tulee päivälle varsin hyvä kilometrimäärä.

En minä sitä juoksua ole unohtanut. Jostain syystä mielessä kutkuttelee ajatus siitä että joskus osallistuisi juoksutapahtumaan, ihan jopa maratonillekin. Mutta sen aika ei ole vielä.

Tältä näytti tämän illan lenkki, kilometreja tuli n. 14. Järvi täytyy osata kiertää tuulensuunnan mukaisesti oikeinpäin. Jos yrität tulla nelostien vartta tuulta vastaan, se on TUSKAA (ja kieltämättä myös hyvä treeni).


Lenkin päälle, lasten nukkuessa on melkoisen nautinnollista istua riipputuolissa parvekkeella läppärin kanssa, kuunnella lintujen laulua ja kirjoitella tuoretta blogia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät! :)